Japani – jotain tuttua, jotain vierasta, jotain kiehtovaa

Mitä sinulle tulee mieleen Japanista ja japanilaisten ajatuksista meitä suomalaisia kohtaan? Muumi-huuma, yhteinen muotokieli, yksinkertaisuus, selkeys, suhde luontoon, kirkkaus ja kuulaus, hiljaisuus ja harmonia? Tässä ehkä muutama asia, mutta totuus on tarua ihmeellisempää. Lähtökohta yhteistyölle on hedelmällinen, mutta muutama mutka matkassa.

Ensi vuonna juhlitaan Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlaa. Suomalaiset ja japanilaiset, kaksi omaleimaista kansaa, ovat löytäneet toisensa jo kauan sitten. Lähtökohta yhteisten liiketoimien tekemiselle on siis hyvä, mutta silti lähtö Japaniin tuntuu monia jännittävän – eikä ehkä ihan suotta.

Järjestimme taannoin jäsenyrityksillemme suunnatun paneelikeskustelun, jossa eri alojen asiantuntijat toivat esille tärkeitä näkökulmia Japaniin liittyen. Paneelikeskustelun teemoja olivat muun muassa kontaktien luominen ja jakelukanavien rakentaminen, tuotteiden ja palvelujen soveltuvuus Japanin-markkinoille, hinnoittelu ja erilaiset vinkit muun muassa tuotekuvausten, markkinointimateriaalien ja verkkosivujen suhteen.

Hiukan yllättäen yritysten edustajia tuntuivat kiinnostavan ja puhuttavan kaikkein eniten aivan tavalliset asiat: pukeutumisetiketti ja tapakulttuuri liike-elämässä, hyvät puheenaiheet ja ”small talk”. Moni olikin jo ennalta tietoinen siitä, että Japanissa lahjojen antamisen kulttuuri on vahva, mutta aihe herätti monia kysymyksiä: Millainen lahja, minkä arvoinen, kenelle, mitä ja kuinka usein?

Kompastuskiviä riittää. Japanilaiseen kulttuuriin kun tuntuu kuuluvan myös se, että jos toimit jollain tavalla ”väärin” tai ei-toivottavasti, ei kumppani tuo sitä julki, vaan tyynesti vaikenee. Hiljaisuuden tai vastaamattomuuden taustalla voi olla sekin syy, että puhuttelet väärää henkilöä väärällä organisaation tasolla. Kasvojen menettämisen pelko on Japanissa iso osa ihmisten identiteettiä, ja se näkyy kaikessa. Toisaalta, japanilaisten valtavan kohtelias ja huomaavainen asenne toista ihmistä kohtaan kosketti minua syvästi. Kuinka pienin elein voi toisen huomioida päivittäin! Hymy ja kumarrus, kohtelias tervehdys. Kuinka hyvältä se alkushokin jälkeen tuntuukaan. Palattuani ensimmäiseltä Japanin-matkaltani huomasin muutaman päivän ajan hymyileväni ja kumartelevani kaupan kassalle sekä kanssaihmisille hississä.

Kulttuurieroista huolimatta, ja sen takia, Japani on meille suomalaisille edelleen valtavan kiinnostava kohdemarkkina. Lähtökohdat onnistumiselle ja kiinnostuksen saavuttamiselle tuotteitamme ja palvelujamme kohtaan ovat hyvät, sillä lähtökohtaisesti japanilaiset pitävät meistä ja tuotteistamme. Ei kannata siis jättää lähtemättä siksi, että pelkää mokaavansa monivireisessä ja hierarkisessa kulttuurissa – siihen on onneksi löydettävissä paljon apua. Meiltä löytyy Suomesta henkilöitä ja yrityksiä, jotka osaavat varmasti auttaa sinuakin väistelemään karikoita. Suin päin itsekseen en lähtisi oppimani perusteella kokeilemaan.

Asiakkaita maailman suurimmassa metropolissa Tokiossa riittää, puhumattakaan useista muista prefektuureista, joista kukin toimii hyvin erillään muista. Saatuasi kanavat auki Japaniin olet löytänyt asiakkaita vasta yhdeltä alueelta – kannattaakin arvioida tarkkaan, mille alueelle vientiponnistelunsa suuntaa. Siinäkin ammattilaisten apu on kullanarvoista.

Oma suhtautumiseni Japaniin oli alun perin varautunut. Kirsikkapuut ja luontokohteet olivat toki aina vedonneet minuun, mutta liike-elämä tuntui vieraalta. Nyt olen saanut nähdä ja kokea usean jäsenyrityksemme kautta, mitä kaupanteko tai oikeastaan kumppanuus tuossa kaukaisessa maassa on. Joukossa on tarinoita, joissa uskomattomienkin sattumusten kautta ollaan tilanteessa, jossa ovet japanilaisten sydämiin ovat auenneet. En voi kuin ihailla sitä luottamusta, kunnioitusta, sitoutumista ja liiketoimien sujuvuutta, joka lopulta voidaan saavuttaa. Se kantaa pitkälle ja antaa molemmille osapuolille paljon.

Matka menestykseen on pitkä ja hienovarainen. Oikeastaan sana ”menestys” kuulostaa jopa liian mahtipontiselta – paremmalta tuntuisi kutsua sitä luottamukseksi ja ystävyydeksi. Siitä syntyy paljon hyvää.

Johanna Lahti työskentelee Suomalaisen Työn Liitossa Design from Finland -merkin brandmanagerina.

Design from Finland -merkki on myönnetty jo lähes 500 tuotteelle, tuoteryhmälle ja palvelulle. Merkki kertoo, että tuote tai palvelu on muotoiltu Suomessa ja muotoiluun on investoitu. Tuotteiden ja palvelujen tulee myös olla käyttäjälähtöisiä. Tutustu yrityksiin ja merkkiin designfromfinland.com

Tiina RopoKommentoi